Strateginen verkostoituminen

Laatu syntyy yhdessä prosesseilla verkoilla ja verkoissa

2009-02-13T09:51:00.000-08:00

Laatu - ts. missä määrin jokin täyttää kaikkien siihen liittyvien sidosryhmien tarpeet ja odotukset - syntyy käytännössä ihmisten ja muiden resurssien todellisella toiminnalla, erityisesti yhteistoiminnalla ja näiden suorityskyvyllä.

Organisaation resurssit ovat ”soluina” organisaatiota laajemmassa ”organismissa”. Menestyksekäs laadun toteutuminen edellyttää kaikkien osapuolten välistä Win/Win-vuorovaikutusvaihdantaa. Miten tällainen toiminta käytännössä organisoituu riippuu ratkaisevasti eri osapuolille transaktioista koituneista kustannuksista.

Organisaation resurssit suunnataan ja järjestetään prosessien kautta toimimaan yhdessä organisaation tavoitteiden toteuttamiseksi. Prosessien suorituskyky määrää organisaation tuloksellisuuden ja tehokkuuden. Prosessien kautta tapahtuvat kaikki organisaation ja sen sidosryhmien väliset kanssakäymiset.

Prosessi tarkoittaa reaaliaikaista ja ”luonnollista” toimintaa, tekemistä, tapahtumista, jne. Organisaatioissa toimijoina ovat ihmiset ja muut resurssit. Aina myös sidosryhmät ovat jollakin tavoin mukana organisaatioiden prosesseissa. Prosessi on reaalimaailman ilmiö. Luonnollisimmin prosessitoiminta ilmenee ihmisten ajattelussa ja puheessa.

Organisaation vaikuttavuuden ja tehokkuuden kannalta on keskeistä tasapaino prosessien (tapahtumisen) ja struktuurin (olevan toimintarakenteen) välillä.

Organisaatioissa tulee olla välttämätön määrä vaihtelevuutta (Requisite variety), jotta se pystyisi vastaamaan tarpeisiin ja odotuksiin ja myös uudistumaan. Nykyajan “Mp3-bisnesmaailmassa” vaihtelevuusvaatimukset jatkuvasti lisääntyvät kiihtyvällä tahdilla. Tällaisissa olosuhteissa ei voi enää pärjätä enää perinteisillä johtamis- ja laatumenettelyillä, esim. prosessien toimintoja ei voi hallita pelkästään rationaalisilla keinoilla.

Tehokasta toimintaa varten tarvitaan organisaatiossa täsmällistä ja suppeaa kieltä. Se kuitenkin lisää organisaation tietämättömyyttä ja vaarantaa liiketoiminnan uusiutumisen ja jatkuvuuden. Muutoksia varten tarvitaan kielen monipuolisuutta, joka voidaan saavuttaa vain kommunikoinnilla organisaation ulkopuolisissa, “vieraissa” ja monipuolisissa verkostoissa.

Perinteinen IT (Information technology) ei mahdollista liiketoimintatiedon hallintaa. Tarvitaan uusi IT-suuntaus (Interactive technology). Ratkaisuja tätä varten on toteutettavissa yksinkertaisesti, helposti ja halvalla sosiaalisella teknologialla (Web 2.0).

Prosessit, verkostot ja laatu vapauttavat organisaatiot ja ihmiset toimimaan luonnollisen hyvin ja iloisesti.

Lisää aiheesta oheisessa 12.2.2009 verkostoseminaarissa pidetystä esitelmämateriaalista (joka on pyydettäessä saatavissa tekijältä myös PowerPoint-muodossa).

Enemmän tietoa verkostoseminaarista ja sen esityksistä on Tieken sivuilla.

Osallistu keskusteluun aiheesta kommentoimalla.

Verkoilla Vanajavedellä 16.10.2008

2008-10-17T00:20:00.000-07:00

Seitsemäs verkostoseminaari, ensimmäinen pääkaupunkiseudun ulkopuolella, järjestettiin Hämeenlinnassa Hämeen Ammattikorkeakoulun Wetterhoffin yksikön auditoriossa.

Wetterhoffin vuonna 1994 valmistunut rakennus siirtyy uuden Hämeenlinnan hallintorakennukseksi

Seminaarin avannut Hämeenlinnan kehitysjohtaja Aija Tuimala kertoi seuraavien vuosien haasteesta. Alueen kunnat ovat tiiviistäneet yhteistyötään verkostoitumalla jo vuosien ajan ja nyt on edessä kuntien yhdistyminen.

Johtajan tärkeimpiä ominaisuuksia tulevaisuudessa
ovat kokonaisuuksien hallinta ja kuuntelun taito, kyky saada ihmiset ilmaisemaan mielipiteensä ja yhdistää ne organisaation ohjaukseen.
Näin kiteytti koulutuspäällikkä Marita Lehikoinen HAUS-kehittämiskeskuksesta esityksensä

Verkot ovat nykyihmisille aito ympäristö, kertoi Hämeen AMK:n tutkimus- ja kehittämispäällikkö Leena Vainio.

Yrityksen ja oppilaitosen kehitysyhteistyö lähtee yrityksen kannalta puhtaasta voitontavoittelusta, paljasti kehitysjohtaja

Asiakkaat hyväksyvät kohdennetun mobiilin mainonnan ja tarjousten esittelyn, kun se perustuu heidän toiveisiinsa ja suostumukseensa, viestitti asiakkuusjohtaja

Nopeasti kehittyvällä telealalla ei palvelujen varmistaminen kaikkien käytettäväksi ole vielä niin kehittynyt kuin esimerkiksi esteettömyysajattelu rakennusalalla, todettiin esitystä seuranneessa keskustelussa.

Kiire, verkottumien ja mahdollisuus seurata ja osallistua netin kautta olivat keskustelun aiheena seminaarin jälkeisellä luennoitsijalounaalla,

Vasemmalta Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Hämeenlinnan toimintaryhmän vetäjä Riitta Hakulinen, Aija Tuimala, Marita Lehikoinen ja Suomen laatuyhdistyksen Osaamisen kehittämisen laatujaoksen puheenjohtaja Jukka O. Mattila.

Sosiaalisten verkostojen nettialustat, suosittuja muttei tuottavia

2008-07-12T06:56:00.000-07:00

Sosiaalisten verkostojen netttialustat ovat suosittuja, mutta eivät kannattavia, kirjoittaa Bryant Urstadt Technology Review-lehdessä.

Sivustojen käyttäjät ovat kiinnostuneita ystäväpiiristään eivätkä lue mainoksia, joiden varaan sivustojen talous on rakennettu. Siinä nämä sivustot eroavat hakukoneista, joiden käyttäjistä merkittävä osa on etsimässä tiettyä tuotetta. He ovat lukevat myös tähän liittyviä mainoksia.

Ongelmaan on yritetty tarttua luomalla järjestelmiä, joiden kautta ystäväpiirille tiedotetaan ystävien hankinnoista ja saadaan ikäänkuin suositus tuotteesta. Facebook yritti tällaista kysymättä käyttäjien suostumusta, mutta joutui perääntymään. Nyt tarvitaan käyttäjien suostumus eikä sitä ole kovin monelta saatu.

Talousongelmien lisäksi sivustojen käyttäjien pelätään poistuvan, kun sivustosta tulee liian suosittu.

Alkuperäinen artikkeli löytyy tästä.
Lukeminen edellyttää maksutonta rekisteröitymistä.

Verkoilla, kulmittain

2008-02-27T10:59:00.000-08:00

Jälleen toteutettiin verkostoseminaari ystävänpäivänä 14.2.2008, jolloin tarkoituksena oli tarkastella strategista verkostoitumista useista eri näkökulmista.

Seminaarin ohjelma ja esitelmämateriaalit

2007-02-16T02:41:00.000-08:00

Verkoilla, bisnes mielessä 15.2.2007
Sopimista, palvelua ja yhteistyötä

Järjestimme jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme bisnesmielessä maksuttoman seminaarin, jossa valotettiin verkostojen kehittämistä ja kehitystä yhteistyön, kilpailukyvyn parantamisen ja taloudellisen menestyksen saavuttamisen näkökulmista.

Verkostoja syntyy toki itsestäänkin, mutta niitä luodaan myös tiettyjä tarkoituksia varten.
Tuotantoketju voi olla monipolvinen ja muodostaa verkoston, jonka alkupää ei välttämättä tiedä loppupään haasteista mitään, mutta hyvään lopputulokseen päästäkseen koko ketjun täytyy puhaltaa yhteen hiileen. Jonkun pitää hallita koko (alihankinta)ketju ja huolehtia sen toimivuudesta ja kehittämisestä. Jonkun pitää myös suunnitella ja sopia aikataulut, tehtävät, kustannukset ja vastuut - saada aikaan sopimuksia, jotka edistävät yhteistyötä eivätkä hankaloita sitä.
Ei vähäisiä haasteita, vai mitä?

Verkostossa voidaan oppia ja sen toimintatavoista voi ottaa oppia. Mitä tahansa ei kuitenkaan saa verkostoissakaan tehdä. Kilpailullekin on omat reunaehtonsa, jotka pitää tiedostaa jo verkostoa luodessaan. Parhaimmillaan verkostot voivat tuoda hyvinvointia ja hyötyä yrityksille ja julkiselle sektorille, mutta myös kansalaisille.
Kaikki voittavat, kuulostaa hienolta, eikö vain?

Puhujien esitysaineistolinkkejä löydät kutsusta ao. henkilöiden kohdilta.

Tutustu myös tilaisuudesta tehtyyn juttuun, jossa myös em. linkkejä.

Prosessien hallinnan kehittämistä verkostomaisesti

2007-01-13T10:20:00.000-08:00

Olemme käynnistäneet verkoston, jossa on jäseniä useista suomalaisista pienistä ja suurista yrityksistä sekä julkisen sektorin organisaatioista. Tarkoituksemme on yhdessä vuorovaikutteisesti oppien kehittää menetelmiä liiketoimintaprosessien hallintaan, joita verkoston jäsenet voivat sitten käyttää hyväksi omissa organisaatioissaan liiketoimintaprosessiensa hallinnan kehittämisessä. Prosesseja pyritään kehittämään erityisesti strategialähtöisesti osana liiketoiminnan johtamista. Tutustu toimintaamme!

Sosiaalisen verkottumisen IT-ratkaisut jatkavat menestymistään

2005-12-17T10:08:00.000-08:00

Olemme nyt jo tilanteessa, jossa blogit kilpailevat menestyksellisesti valtameedioiden kanssa. Blogosfääri kattaa kaiken inhimillisen toiminnan.

Myös yksittäisten organisaatioiden toiminnalle ja erityisesti johtamiselle blogit ja wikit avaavat aivan uusia ennen kokemattomia mahdollisuuksia.

Verkostojohtamiseen liittyvää

2005-05-05T21:31:00.000-07:00

Insinöörijärjestöjen Puolustusasiain Työelin (IPATE) järjesti 28.4.2005 seminaarin, jossa esitettiin verkkoihin ja johtamiseen liittyviä näkökulmia sotilaiden, siviilijohtamisen ja tekniikan kautta.
Aineistoja:
http://personal.inet.fi/koti/sakari.ahvenainen/index/id113.htm

Systeemiälykkyydellä verkostoon laatua

2005-04-08T07:51:00.000-07:00

Pohdiskeluni lähti liikkeelle siitä, kun jälleen etsiskelin verkosto- ja systeemikäsitteiden välisiä yhteyksiä. Sattumalta sain käsiini materiaalia aiheesta systeemiälykkyys (Systems Intelligence), jota ovat pohdiskelleet varsinkin Raimo Hämäläinen ja Esa Saarinen. Erityisesti luettavanani oli Mikko Martelan vielä julkaisematon teksti ”Systeemiälyni”. (En muuten kuitenkaan pidä tuosta käsitteestä systeemiäly, koska se tuo mieleen, että äly ikään kuin vain olisi jossain vapaana ja vaikuttavana oliona. Älykkyys on mielestäni kuvaavampi ilmaisu, koska se viittaa jonkun elävän olion tietynlaiseen ominaisuuteen.)

Systeemillä yleisesti tarkoitetaan jotain sellaista kokonaisuutta, joka on olemassa ja toimii osiensa vuorovaikutuksen kautta. Olemassaolo ja toiminta viittaavat jonkinlaiseen identiteettiin ja tarkoitukseen. Systeemissä on jonkinlaisia näkyviä tai näkymättömiä vuorovaikutusketjuja, eli yksi asia vaikuttaa toiseen jotenkin arvattavalla tai säännönmukaisella tavalla. Tältä pohjalta nähtynä verkosto ei välttämättä ole systeemi, mutta verkostossa voi olla systeemejä. Itse asiassa verkoston jokainen toimija voidaan ymmärtää systeeminä. Systeemiälykkyyden tutkijat pohtivat erityisesti sosiaalisia systeemejä, joissa inhimillisillä toimijoilla on merkittävä rooli. Kyseiset inhimilliset toimijat ovat osa systeemiä.

Älykkyys (intelligence) ilmaisee toimijan kykyä suoriutua vaativissa sekä myös uudenlaisissa ja arvaamattomissakin tilanteissa. Systeemiälykkyyden perusideana on pyrkiä vaikuttamaan toiminnan kautta (systeemi-interventio) systeemin myönteiseen kehittymiseen erityisesti tähtäämällä win / win –hyötyihin. Systeemiälykkyyden ei välttämättä tarvitse olla tietoista. Usein se on tiedostamatonta, eräänlaista herkistyneisyyttä.

Mikko Martela kiteyttää systeemiälykölle (systeemiälykkäälle toimijalle) seuraavia ominaispiirteitä:

Kyky systeemien ja niiden rakenteiden näkemiseen ja hahmottamiseen (systeeminen herkkyys: systeemiajattelu ja systeemivaisto)
Nähdä itsensä osana systeemejä Nähdä itsensä systeeminä
Toimia systeemiälykkyyden aktualisoijana (systeemi-interventio)
Toimia tavoitteenaan systeemien parantamiseksi (vahva usko muutoksen mahdollisuuteen)

Systeemiälykkyys näyttää olevan keskeinen mahdollisuus ja keino verkostojen laadun kehittämiseksi.

Verkostona toimijayhteisö, "Community of Practice"

2005-03-24T09:54:00.000-08:00

Toimijayhteisö perustuu toiminta-ajatukseltaan Etienne Wengerin erinomaisiin "Community of Practice" -periaatteisiin. Aiheesta on kirjoitettu paljon esim. monilla Internetin sivuilla. Käsitteelle on myös olemassa monella tavoin sanoitettuja määritelmiä ja selityksiä. Valitettavasti tämä mielenkiintoinen ja hyödyllinen käsite on vaikea kääntää suomeksi eikä siitä myöskään ole paljoa kirjoitelty suomeksi.

Toimijayhteisö kokoaa yhteen jonkin yhteisen kiinnostuksen aiheen tutkijoita, käytännän toteuttajia, viranomaisia, harrastajia, jne., jotka ovat innostuneita jakamaan tietojaan ja yhteisesti oppimaan lisää tietoturvallisuuteen liittyvistä aiheista. Toimijaverkostot ovat yleisimmin täysin epävirallisia Pro-Am-verkostoja, joihin kuuluu sekä ammattilaisia että amatöörejä. Kuitenkin tällaisilla verkostoilla voi olla hyvin merkittäviä vaikutuksia yhteiskunnan kehittymisen kannalta.

Yhteisö verkossa

2005-03-06T23:28:00.000-08:00

Olen viime aikoina tutustunut Stephen Downesin yhteisöverkostoja koskeviin mielenkiintoisiin ajatuksiin. Suosittelen muillekin tutustumista hänen mp3-estykseensä ja esitelmämateriaaliinsa.

Downesin mukaan toimijayhteisö on verkosto. Ei ole olemassa missään keskitettyä paikkaa, jossa tällainen verkosto olisi luotu tai josta sitä kehitettäisiin. Reaalimaailman tapahtumat vain jostain syistä – tai syyttä – saattavat ihmisiä yhteen samaan paikkaan, ja niin syntyy yhteisö. Yhteisön perusominaisuus on toimijoiden läheisyys. Ihmiset ja muut yhteisön resurssit (sosiaaliset agentit) toimivat jakautuneina tai itsekeskeisesti. Yhteisö muodostuu toimijoittensa välisistä suhteista, ei minkään verkoston ominaisuus- tai sopimusmäärittelyn perusteella. Toimijoiden väliset yhteydet ja suhteet ovat syntyneet itsestään ja niissä hyödynnetään monipuolisesti asiayhteyksiin (asia-aiheeseen, hyötyarvoon, intresseihin, uskomuksiin, jne.) liittyvää informaatiota, jolloin syntyy toimijoille yhteisiä merkityksiä. Yhteisöt ovat siis semanttisten (merkityksiin perustuvien) suhteiden verkostoja. Merkitys syntyy yhteisöstä sen sijaan, että se määrittelisi yhteisön. Toimijoiden kokemuksilla on merkittävä rooli verkostoissa. Sen kautta voi tapahtua myös toimijoiden monenkeskinen oppiminen verkostossa.

PS. Stephen Downesin ajatukset ovat myös hyvin blog-suuntautuneita.

Strateginen verkostoituminen

2005-02-20T07:48:00.000-08:00

Viimeistään tässä vaiheessa on paikallaan ryhtyä pohtimaan mitä blogimme otsikko StraVe - Strateginen verkostoituminen todella tarkoittaa. Sitähän ei ole koskaan virallisesti mitenkään määritelty, vaan asia on jätetty osallistujiemme omien assosiaatioiden varaan.

Verkostoituminen korostaa verkostomme toimijan omaa intressiä olla jotenkin mukana verkostossa. Sen mukaan toimijan tulee itse olla aktiivinen verkostoon pääsemiseksi ja siinä pysymiseksi. Verkosto sinällään ei aseta mitään ehtoja tai rajoituksia. Jos toimija ei itse ole aktiivinen, putoaa verkostosta pois. Verkosto ei pidä yllä "vapaamatkustajia". Tietysti kuitenkin verkostossa samoinkuin missä tahansa yhteisössä on aina mukana niiitä hiljaisia - joita ilmeisesti myös tarvitaan. Verkostossa pysymisen varmistaa Win / Win -periaate. Se on myös perusta sille, että verkostosta voi saada itselleen - oman itsessinsä mukaisesti - hyötyä. Verkostosta saatava hyöty riippuu suuresti siitä, miten itse pystyy antamaan verkostolle jotain omasta kompetenssistaan.

Strateginen tarkoittaa sitä, että jokin asia on ensiarvoisen merkityksellistä toimijan koko toiminnalle tulevaisuuden menestymisen kannalta. Strategisilla ajatuksilla ja toimenpiteillä juuri astellaan kohti toimijan vision näkemyksiä ja unelmia.

StraVe-blogi on heijastuma yhdestä tietystä olemassa olevasta verkostosta. Miettikääpä, miten em. strategisen verkostoitumisen ideat näkyvät StraVe-verkoston toiminnassa.

Opimme kun kokeilemme

2005-02-13T04:08:00.000-08:00

Joihinkin tähän blogiin kirjoittamiini teksteihin oli ilmestynyt erityisesti luettelomaisissa kohdissa joitakin ihmeellisiä HTML-kielen ilmaisuja. En tiennyt siitä mitään, koska ilmiö ei näyttäytynyt omalla koneellani. Mitä ilmeisimmin syynä on se, että käytän selaimena Mozilla Firefoxia. Ongelma näkyy Internet Explorerilla.

Nyt uskon osaavani välttää tuon ongelman. Myös korjailin tämän osalta aikaisempia tekstejäni.

Johtaminen verkostossa

2005-02-13T02:02:00.000-08:00

Johtamisaihe on ollut vahvasti esillä kaikissa verkostoaihetta käsitelleissä tilaisuuksissa ja kirjoituksissa. Esim. viimeisimpään verkostoseminaariimme 26.1.2005 liittyen oli esitetty monia johtamisen kysymyksiä: Eikö ongelmana ole juuri verkostojen johtaminen, ja mitä tietoa sitä varten on saatavissa? Miten kannattaisi mitata verkostojen kustannus-hyöty-suhdetta? Miten verkostoitumista voisi edistää terveydenhuoltoalueella? Miten voitaisiin vaikuttaa julkisen sektorin verkostotaitoihin ja muutosvastarintaan? Mitä kriteerejä olisi priorisoitava, kun puhutaan tuottavista verkostoista? Mikä on kriteeri sille, että kaksi verkon osapuolta voidaan katsoa ”verkottuneeksi”?

Minun käsitykseni on, että aito verkosto on itsestään syntynyt ja kehittyy sekä sitten myös joskus kuolee itsestään. Verkosto on myös osiltaan jatkuvassa uusiutumisen tilassa. Toisin sanoen mikään yksittäinen toimija ei voi johtaa verkostoa – jos ei nyt oteta huomioon jotain jumalallisia vaikuttajia. Myöskään tällainen verkosto kokonaisuudessaan ei ole kokonaisuutena tarkkaan määriteltävissä. Yleisesti tarkastellen verkostolla ei siis ole määriteltyä tai sovittua johtajaa eikä myöskään johtamisjärjestelmää sanan varsinaisessa merkityksessä. Tästä seuraa, että verkostolla ei myöskään voi olla yhteisesti jaettuja arvoja tai normeja, sovittuja toimintaperiaatteita, -politiikkaa, tai –strategiaa.

Johtaminen verkostossa palautuu verkoston kunkin yksittäisen toimijan (organisaation tai yksilön) omaksi sisäiseksi johtamiseksi. Mikä vaikutus tällä sitten on koko verkoston rakenteeseen ja toimintaan, riippuu erityisesti voimasuhteista ja kommunikoinnin tehokkuudesta verkostotoimijoiden kesken. Valdis Krebs on määritellyt toimijan verkostossa vaikuttamista kuvaavia tunnussuureita:

Aktiivisuus (activity)= tehokas toimiminen verkossa
Pääsy (access) = pääsy verkoston resursseihin
Tavoittavuus (reach)= vaikutusulottuvuus, kytkeytymiskyky toisiin toimijoihin ja sen nopeus
Ohjaus (control) = ohjausvoima verkoston resursseihin
Valta (power) = vaikutusvalta saada asiat tehdyksi

Koska verkostotoimijat ovat itsenäisiä, heillä on myös jokaisella omat intressinsä olla mukana tai pyrkiä pysymään verkostossa. Verkostossa on aina myös olemassa eri intressien välillä ristiriitoja. Kunkin toimijan ja myös koko verkoston kannalta on hyödyllistä monenvälinen Win / Win –toiminta ja toimijoiden jatkuva oppiminen.

Yleisesti arvostetuissa yritystoimintaa koskevissa verkostotutkimuksissa ja kehityshankkeissa (esim. Tekes ja Nokia ) tarkastellaan pääasiallisesti esim. tiettyjen vahvojen yritysten ympärille luotuja toimittaja-, asiakas- tai partneriverkostoja. Näissä myös normaalisti tuodaan esille yhteisiä arvoja, strategioita ja kehitysohjelmia. Tällaiset verkostot ovat kuitenkin verkostomielessä hyvin erikoistapauksia, ne nähdään monesti yritysten ulkoistettuina jatkeina. Helposti tuntuu siltä, että bisnesmielessä hyödyllisintä olisi paradoksaalinen tilanne, missä toimijat tietoisesti hyödyntävät verkostoissaan sekä tiettyä systemaattisuutta että verkostovallattomuutta. Ja sitä paitsi tämähän juuri vastaakin luonnollisia realiteetteja ympärillämme. Paitsi että miten tietoisia olemme asian suhteen.

Listautuminen

2005-02-02T03:49:00.000-08:00

Ilmoitin tämän blogimme juuri äsken suomalaisten blogien listalle: http://www.pinseri.com/bloglist/
Kyseistä listaa on mielenkiintoista seurata, esim. minkälaisia suomalaisia blogeja on olemassa, miten niitä käytetään ja miten niiden määrä lisääntyy päivittäin.

Seminaarimateriaalia 26.1.2005

2005-02-02T01:28:00.000-08:00

Kolmannen strategisen verkottumisen seminaarimme

Verkoilla … 2005-01-26, Yrityspalvelukeskus Leija, Vantaa

puhujien aineistot ovat nyt jaossa seuraavien linkkien kautta:
- Heikki Kukkonen, Verkostotyöskentely aluekehityksessä, pdf, 5 sivua, 38 kt
- Martin Ollus, Virtuaaliorganisaatiot kansainvälisissä verkostoissa, pdf, 26 sivua, 1,8 Mt
- ECOLEAD : European Collaborative Networked Organisations Leadership Initiative
- Teemu Arina, Sosiaalisen verkottumisen mahdollisuudet ja työkalut, pdf, 27 sivua, 1,3 Mt
- Jiri Lallimo, Osaamisen jakaminen verkostoissa, pdf, 9 sivua, 350 kt

Kannattaa tutustua! Olemme myös kiinnostuneita saamaan tällä blogilla kysymyksiä ja kommentteja puhujillemme.

Käsitteisiin tarvittaisiin selkeyttä!

2005-01-27T00:30:00.000-08:00

Verkostoaihetta tuntuu häiritsevän, että aiheen peruskäsitteistökään ei ole vakiintunut. Puhutaan verkoista ja verkostoista, jotka monet ymmärtävät täysin synonyymeinä. Mitä sitten tarkoittaa klusteri? Onko olemassa jo jokin valmis sanasto- tai käsitteistöviite, jota voitaisiin hyödyntää?

Tiedän, että sanasto- ja määritelmäpohdiskelu on hyvinkin pitkäveteistä ja aikaa vievää (olen ollut mukana joissakin kansainvälisissä sanastotöissä!). Ja lisäksi monet pitävät sitä turhauttavana. Kuitenkin - vakaa käsitykseni on - että jos käytettävät sanalliset ilmaisut sekä niihin liittyvät käsitteet ja niiden määritelmät eivät ole selkeitä, ei myöskään ajatusten vaihto ole tehokkaasti ymmärrettävää - vaikkakin se kuitenkin voi olla hauskaa.

Olen itselleni määritellyt em. käsitteet yksinkertaisesti. Minulle verkko on kuvio (graafi), rakenne, tms., jossa on solmukohtia ja näitä yhdistäviä viivoja, lankoja, yhteyksiä, tms. Ihmisten ja organisaatioiden toimintaan liittyen verkon solmut ovat juuri näitä toimijoita ja viivat kuvaavat vuorovaikutussuhteita ja -toimintoja. Verkosto on sitten "verkkojen verkko". Yleensähän tunnutaan käytännössä käytettävän ensisijaisesti verkostosanaa. Tämä johtunee siitä, että me kaikki olemme aina mukana useassa verkossa, ja siksi verkostosana on parhaiten tilannetta kuvaava.

Klusterikäsitteen olen itse oppinut joissakin kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspoliittisissa hankkeissa. Sillä on tarkoitettu yritysryvästä tai muuta yhteenliittymää, joka tuo tunnistettavia hyötyjä yhteenliittymän yrityksille. Tällaisia klustereita ovat mm. metsä-, elektroniikka-, rakennus-, ja hyvinvointiklusteri. Klusteri ja verkostokäsitteiden käyttö on kuitenkin ollut sekavaa ja ristiriitaista. Klusterissa on mukana myös kilpailevia yrityksiä, joten klusterin joidenkin osa-alueitten väliset yhteydet voivat olla varsin heikkoja tai jopa sumeita (vrt. kartellikeskustelu). Onko siis klusteri jonkinlainen "höllä" verkosto?

Seminaarin jälkeisiä blogikommentteja

2005-01-26T13:56:00.000-08:00

Aimo Westerlund kysyi mielipidettäni lintukoto.net palvelun blogimaisuudesta. Tämä nopea analyysi toivottavasti antaa myös muille viitteen siitä, kuinka tunnistaa blogit henkilökohtaisista päiväkirjoista. Määritelmissä mitään ei ole hakattu kiveen, joten arvioin blogimaisuutta sen perusteella, miten sivusto tietoisesti hakeutuu osaksi jotakin verkon sosiaalista rakennetta.

Sivustona Lintukoto.net näyttää lupaavalta ja ilmeisesti kävijöitäkin riittää. Yhteisöllisyyttä näyttää myös löytyvän, sisältöä on kommentoitu tiuhaan. Lintukodon asema kuitenkin jossakin suuremmassa sosiaalis-teknologisessa struktuurissa näyttää olevan rajallinen. Mielestäni se vaikuttaa juuri tälläiseltä yksinäiseltä saarekkeelta verkossa, jossa käy kyllä paljon ihmisiä lukemassa juttuja tietosisällön arvon takia, mutta saari sinänsä ei ole osa mitään erityistä saariryhmää. Dialogia saitin rajojen yli ei ole näkyvissä.

Aidoksi blogiksi en siis sitä laske, seuraavassa huomioita:

sivulle mentäessä ei näy artikkeleita käänteisessä kronologisessa järjestyksessä. Esiin tulee esittelysivu, jossa kerrotaan sivuston rakenteesta. Blogeissa ei yleensä ole esittelysivua, mutta tietysti poikkeuksia on, jos blogi löytyy jostakin sivun alta, siis..
sivun toiminnoista blogia muistuttaa lähinnä osio "kirjoituksia". Sivun lataus tuo esiin suosituimmat artikkelit, ei kuten blogeissa, kronologisesti käänteisesti järjestettynä artikkelit
käänteisen kronologisen järjestyksen saa kyllä valitsemalla "tuoreimmat kirjoitukset" osion, mutta..
silloin tulee esiin lista otsikoita. Blogeissa yleensä näkyvät uusimmat kirjoitukset otsikkojen kera, jolloin voi nopeasti lukea uusimmat jutut ja jatkaa matkaa
itse artikkeleissa on erittäin vähän linkkejä muille verkkosivuille. Linkkejä muihin blogeihin ja muiden yksityishenkilöiden näkemyksiin ei ole
artikkelit on kyllä kirjoitettu usein ensimmäisessä persoonassa nopean vilkaisun perusteella ja siinä mielessä on mahdollista, että lukijat saavat tuntumaa kyseisen henkilön näkemyksiin ja elämään
artikkeleista ei saa ns. RSS syötettä, joka on XML pohjainen tapa syndikoida sivuston sisältö toiseen tietojärjestelmään. RSS on eniten ja laajinten käytetty XML kuvaus tällä hetkellä. Technorati.com yms. blogihakukoneet eivät yleensä listaa ollenkaan blogeja, joista ei ole saatavilla k.o. syötettä
saitin merkitys verkon sosiaalisessa struktuurissa on pieni. Technorati:n avulla voi nähdä, mistä blogeista on linkattu lintukotoon. Vastaus on vain kolme eri lähdettä

Hieman vanhempi artikkeli blogeista, mutta edelleen hyvä kuvaus siitä, miten niitä yleensä kirjoitetaan.

Suomalaisten blogien lista löytyy täältä:
http://www.pinseri.com/bloglist/

Toivottavasti saadaan StraveBlog myös sinne.

Suomalaisia yritysblogeja ei vielä ole merkittävästi näkyvissä. Tieturilla näyttää olevan oma blogi. Oletan kuitenkin, että se toimii eräänlaisena sisällönhallintajärjestelmän jatkeena Tieturi.fi:n ajankohtaisille tiedotteille (alalaidan "Atom Feed" nappi).

Miten verkostoja johdetaan tai pitäisi johtaa

2005-01-26T05:57:00.000-08:00

Tämä on kysymys, joka on noussut esille seminaareissamme. Tähän kysymykseen liittyy oleellisesti muita kysymyksiä verkostojen rakenteesta, verkostoista saatavista hyödyistä sekä verkostoihin ja verkostoissa vaikuttamisesta. Näihin perustavan laatuisiin kysymyksiin perehtymiseksi suosittelen aluksi ainakin seuraavia lähteitä:

Albert-Laszlo Barabasi: Linked: The New Science of Networks. Tästä kirjasta on esittelynä James Brodyn review ja Suomennetun teoksen, Linkit Verkostojen uusi teoria, esittely.
Valdis Krebs, joka on kirjoituksissaan pohtinut verkostojen rakennetta ja niissä vaikuttamista.

Näillä molemmilla on kirjoituksissaan runsaasti esimerkkejä kaikenlaisista verkostoista ja niiden ominaisuuksista. Verkostojahan on runsaasti ja monenlaisia. Samoin niistä ollaan monenlaista mieltä. Minä olen mieltynyt käsityksiin, että verkostot ovat itsestään syntyneitä, itsestään kehittyviä ja itsestään ohjautuvia. Aitoja verkostoja ei siten voi kukaan yksittäinen toimija johtaa. Kylläkin verkostoissa voidaan vaikuttaa, ja jokaisella verkoston toimijalla on omat vaikuttamisominaisuutensa. Verkoston kehittymisessä on merkittävää, miten erilaiset valtavoimat ja –suhteet ja kommunikaatiomahdollisuudet vaikuttavat. On hyvin uskottavaa, että emme edes tiedä, mitä kaikkia toimijoita meidän verkostoissamme on. Verkostoissammehan on (tai voi olla?) aina mukana myös terroristeja.

Seminaari "Verkoilla ..."

2005-01-26T05:41:00.000-08:00

Tänään meillä oli koko aamupäivän kestävä kolmas strategisen verkostoitumisen seminaari. Vantaan kaupunki oli erinomaisella tavalla järjestänyt meille mielenkiintoiset ja teemamme mukaiset puitteet. Heiltä oli myös vahva panos tilaisuuden asiaohjelmassa. Kiitokset Vantaan kaupungin edustajille! Tällä kertaa seminaariotsikkomme oli lupaava:

Verkoilla... 2005-01-26 Yrityspalvelukeskus Leija, Vantaa

Seminaarin kohteena olivat yritykset ja yhteisöt, jotka muodostavat monenlaisia verkostoja. Syntyykö eri toimialoilla toimivien yritysten (myös kilpailevien) muodostamien alueellisten kokonaisuuksien sisällä verkostoja, joita esim. yhteiskuntasuunnittelulla voidaan edistää ja tukea? Kun kotimaa ei riitä, niin sitten edessä on kova maailma, jossa verkottuminen ja yhteistyö voi olla taloudellisesti ja henkisesti antoisaa, jopa välttämätöntä. Verkostoituminen kuitenkin edellyttää kykyä toimia tehokkaasti globaaleissa verkostoissa. Miten niitä rakennetaan ja minkälaisia kykyjä tarvitaan? Löytyykö tutkimuksesta vastauksia näihin kysymyksiin? Verkottuminen on mahdollistanut keskittymisen omaan ydinosaamiseen. Mitä se antaa ihmiselle? Kapenevatko näkökulmat? Luovatko verkostotyökalut uusia paineita? Näitä kysymyksiä käsiteltiin eri näkökulmista eri alustajien toimesta:
- Avaus tilaisuuteen ja aiheeseen, Raimo Koskenkanto, raimo.koskenkanto@vantaa.fi, Vantaan kaupunki, Vantaan kaupunki
- Aviapolis-alueen verkottumismalli, Leea Markkula-Heilamo, leea.markkula-heilamo@vantaa.fi, Vantaan kaupunki
- Verkostotyöskentely aluekehityksessä, Heikki Kukkonen, heikki.kukkonen@hut.fi,
Teknillinen korkeakoulu, Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu
- Virtuaaliorganisaatiot kansainvälisissä verkostoissa, Martin Ollus, martin.ollus@vtt.fi,
VTT Industrial Systems
- Sosiaalisen verkottumisen mahdollisuudet ja työkalut, Teemu Arina, teemu.arina@dicole.fi, Ionstream Oy/Dicole
- Osaamisen jakaminen verkostoissa, Jiri Lallimo, jiri.lallimo@helsinki.fi, Helsingin yliopisto, Psykologian laitos

Yleisenä tausta-aineistoina seminaaria varten on:
- Aviapolis, uusi kaupunki Vantaan kaupungin keskellä.
- ECOLEAD : European Collaborative Networked Organisations Leadership Initiative

Tilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua alustajien aiheista – ja jälleen lyhyt aikamme osoittautui riittämättömäksi. Myös useita kysymyksiä oli meille järjestäjille esitetty jo etukäteen. Näitäkään ei ollut mahdollista syvällisesti käsitellä. Keskustelua tämän seminaarin kysymyksistä ja tulevista vastaavista mahdollisuuksista voidaankin nyt jatkaa tämän blogin puitteissa.

Mikä ihmeen blogi ja miksi?

2005-01-23T03:30:00.000-08:00

Blogi (tai pidemmin ilmaistuna weblogi) on yksinkertainen, helppokäyttöinen ja halpa (itse asiassa ilmainen) uusimpien tietotekniikan innovaatioiden mahdollistama Internetissä tapahtuva sosiaalisen kommunikoinnin ratkaisu. Se on verkossa julkaistava päiväkirja tai yhteisöllinen kirjoitus, jossa kirjoittajat kertovat tapahtumista, omista ajatuksistaan ja mieltymyksistään. Blogiin normaalisti sisältyy linkkejä kirjoittajan kiinnostavina pitämiin muihin Internetin sivustoihin, joita blogissa kommentoidaan. Myös muut voivat kommentoida blogin tietoja. Blogitekstit ja kommentit säilytetään arkistossa.

Blogi on varsin uusi käsite, mutta hyvin lyhyessä ajassa niiden merkitys on noussut erittäin suureksi maailmanlaajuisesti. Ne jo hätyyttelevät suurten kansainvälisten meediatalojen johtavaa asemaa viestinnässä. Yksityiset ihmiset, ryhmät ja organisaatiot ovat tulleet hyvin kiinnostuneiksi blogeista ja niiden käytöstä. Juuri muutama päivä sitten Time -lehti uutisoi, että blogi-käsitteen määritelmä on ollut vuonna 2004 kaikkein haetuin asia amerkkalaisesta Merriam-Webster.com -sanakirjasta. Samalla lehti myös kokoaa kymmenen oleellista asiaa, jotka on tähän mennessä opittu blogien käytöstä. Näihin sisältyy niin hyviä kuin kielteisiäkin piirteitä:
http://www.time.com/time/personoftheyear/2004/poymoments.html
Blogit alkavat saada käyttäjiensä inhimillisiä piirteitä. Mutta sitähän juuri on aito sosiaalinen kommunikaatio!

Seminaarimateriaalia 18.9.2003 ja 25.3.2004

2005-01-22T04:28:00.000-08:00

Jo kahden ensimmäisen verkostoseminaarin puhujien luentoaineisto antaa laajan katsauksen strategista verkostoitumista koskeviin ajatuksiin, periaatteisiin, keinoihin, toiminnan alueisiin ja kysymyksiin. Materiaalit antavat myös mahdollisuuksia uusiin tarkastelunäkökulmiin ja -suuntauksiin.

Tässä on linkit puhujien käyttämiin ja jakamiin aineistoihin:

Verkostostrategiaseminaari 2003-09-18

Sakari Ahvenainen, Rakenteiden näkökulma (ppt, 4 sivua)
Juhani Anttila, Strategiset verkostot laadun näkökulmasta (pdf, 11 sivua)
Kirsimarja Blomqvist, Luottamus verkostostrategiassa (pdf, 8 sivua)
Liisa Horelli, Arkielämän strategisista verkostoista (pdf, 19 sivua)
Simo Luiro, Liiketoimintaverkostot alihankinnassa (pdf, 9 sivua)
Ritva Valo, Verkostostrategia Myyrmäen aluekeskuksen kehittämisessä (ppt, 14 sivua)

Verkoston vallassa 2004-03-25

Anttila ja Blomqvist, pdf, 15 sivua.
Arina, pdf, 7 sivua.
Laulajainen, Word-dokumentti, 11 sivua.
Salminen, ppt, 7 sivua.
Viherä, ppt, 7 sivua.

Miksi StraVe?

2005-01-22T00:50:00.000-08:00

Strategisen verkostoitumisen blogin juuret ovat loppukesässä 2003, kun kolmen organisaation edustajat, Marita Lehikoinen, marita.lehikoinen@vantaa.fi Laatukeskuksen Julkisten palvelujen laatujaos, Juhani Anttila, juhani.anttila@telecon.fi Laatukeskuksen Julkisten palvelujen laatujaos, Matti Leskinen, matti.leskinen@csc.fi Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja Veli Riekki, veli.riekki@tieke.fi TIEKEn IT Klusteri sattuivat tapaamaan ja keskustelemaan aiheesta. Lyhyen keskustelun ja suunnittelun pohjalta päätettiin toteuttaa yleinen ja ilmainen puolen päivän seminaari aiheestamme:

Verkostostrategiaseminaari 2003-09-18, Nokia Research Center, Helsinki

Tilaisuudessa käsiteltiin strategisten verkostojen elinjakson hallitsemiseen liittyviä asioita tavoitteena on oppia luomaan verkostostrategioita / strategisia verkostoja tarkastelemalla käytännön esimerkkejä rakenteiden, luottamuksen ja laadun näkökulmista. Erityisesti pohdittiin kysymyksiä: Onko verkostojohtaminen jokin uusi johtamislaji? Miten prosessiverkostoa hallitaan, jos kaikki toimijat eivät ole "omasta talosta"? Miten verkostostrategia vastaa tulevaisuuden kilpailukykytarpeita? Miten hyödyntää yrityksen sisäinen verkosto, tekemisessä tai oppimisessa? Miten pysyn verkostossa? Puhujina eri aiheista seminaarissa olivat:

Avaus tilaisuuteen ja aiheeseen, Osmo Vikman, osmo.vikman@nokia.com, Nokia, INCOSE ja FINSE ry
Verkostostrategia Myyrmäen aluekeskuksen kehittämisessä, Ritva Valo, ritva.valo@vantaa.fi, Vantaan kaupunki Myyrmäen palvelualue
Liiketoimintaverkostot alihankinnoissa, Simo Luiro, Nokia, simo.luiro@nokia.com
Arkielämän strategisista verkostoista Pohjois-Karjalassa ja Helsingin lähiöissä, Liisa Horelli, Liisa.Horelli@hut.fi, Teknillinen korkeakoulu,Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK
Rakenteiden näkökulma, Sakari Ahvenainen, sakari.ahvenainen@pp.inet.fi, Tulevaisuuden tutkimuksen seura
Luottamuksen näkökulma, Kirsimarja Blomqvist, kirsimarja.blomqvist@lut.fi, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja TeliaSonera Finland
Laadun näkökulma, Juhani Anttila, juhani.anttila@telecon.fi , http://www.qualityintegration.biz/, Laatukeskuksen Julkisten palvelujen laatujaos

Tilaisuus saavutti valtaisan yleisömenestyksen, sen aikana verkotuttiin henkilökohtaisesti ja käytiin kiinnostavia keskusteluja. Saatujen myönteisten palautteiden ja uusien ideoiden perusteella päätettiin saman kolmen hengen tiimin toimesta järjestää toinenkin vastaavanlainen seminaari:

Verkoston vallassa 2004-03-25, TeliaSonera Finland, Helsinki

Lähtökohtana tälle seminaarille oli, että meillä on itse kullakin useita verkostoja, joihin kuulumme, esim. henkilökohtainen lähiverkosto, yleisemmät sosiaaliset verkostot ja bisnesverkostot. Joihinkin kuulumme automaattisesti ja toisiin haluamme itse mukaan, koska niistä on meille henkilökohtaista hyötyä. Verkottuminen on muuttanut peruuttamattomasti toimintalogiikkaa ja kilpailuympäristöä. Tästä seuraa se, että on strateginen päätös, ketkä kuuluvat sidosryhmäverkostoon ja miten niiden suhteen toimitaan. Verkottuminen on mahdollistanut keskittymisen omaan ydinosaamiseen. Verkosto voi toimia alihankkijana, tiedonlähteenä, kysynnän tasaajana ja myös markkinointikanavana. Puhujat ja käsitellyt aiheet seminaarissa olivat:

Avaus tilaisuuteen ja aiheeseen, Karri Salminen, karri.salminen@teliasonera.com, TeliaSonera Finland, http://www.teliasonera.com/
Verkostoituminen tietoyhteiskunnan perusedellytyksenä, Marja-Liisa Viherä, marja-liisa.vihera@teliasonera.com , TeliaSonera, http://www.teliasonera.com/
Yrityksen strateginen verkosto, Karri Salminen, TeliaSonera
Verkoston oppiminen, Vuorovaikutteinen ryhmä- ja oppimisympäristö, Teemu Arina, teemu.arina@dicole.fi, Dicole, http://www.dicole.fi/
Liiketoimintahyödyt kehittämisen perustana (TietoEEM -konsepti), Markku Laulajainen, markku.laulajainen@tietoenator.com, TietoEnator, http://www.tietoenator.com/
Kuka johtaa verkostoa, vai johdetaanko sitä?, Alustettu vuorovaikutteinen keskustelu, Kirsimarja Blomqvist, kirsimarja.blomqvist@lut.fi, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, http://www.lut.fi ja Juhani Anttila, juhani.anttila@telecon.fi, www.QualityIntegration.biz , Laatukeskuksen Julkisten palvelujen laatujaos: - Valtaa ja laatua verkostossa - kenelle?
- Luottamusta, hyötyä - vuorovaikutuksen tasapaino vai ristiriita? - Demokratiaa vai vallattomuutta verkostossa?

Jälleen tilaisuutemme onnistui erinomaisesti ja osanottajien palautteet kannustivat kolmanteen vastaavanlaiseen tilaisuuteemme 26.1.2005, johon tällä kertaa Vantaan kaupunki lupautui isäntäorganisaatioksi: Verkoilla… http://www.tieke.fi/semi050126 . Tämäkin tuleva tilaisuutemme on jo ”loppuunmyyty”.

Olemme vapaaehtoistiimimme toimesta talkoohengessä saaneet aikaan kolme merkittävää tilaisuutta. Näiden kolmen verkostoseminaarin tekemisen ja toteuttamisen aikana on perustiimillemme tullut selväksi aiheemme merkityksellisyys, ajankohtaisuus ja kiinnostavuus. Samalla itse asiassa olemme jo myös synnyttäneet laajan verkoston ihmisiä ja organisaatioita, jotka itse aktiivisesti ja omissa verkostoissaan toimivat ja kehittävät strategista verkostoitumista ja siihen liittyviä ratkaisumalleja. Tiimimme tilannetta tarkastelevassa tapaamisessamme 14.1.2005 panimme alulle neljännen seminaarin suunnittelun. Tilaisuus tulisi tapahtumaan joskus ensi syksynä, esim. lokakuussa 2005. Samalla keskustelimme muista mahdollisista toimintamuodoista. Erityisesti tulivat esille weblogit, joiden merkitys verkostoitumisen ja viestinnän alueella on noussut maailmanlaajuisesti erittäin merkittäväksi. Tiimin yksinkertainen ja nopea päätös oli, että luodaan oma strategisen verkostoitumisen blogi ja minut velvoitettiin siinä ”blogimestariksi”.

Tässä me nyt sitten olemme!

Uusi mahdollisuus verkostoitumiseen syntynyt!

2005-01-20T21:23:00.000-08:00

Tänään aamutuimaan käytin varttitunnin tämän uuden blogin luomiseksi. Palaan seuraavassa kirjoituksessani tarkemmin kertomaan, miksi ja mikä on tämän StraVe-blogin taustahistoria.