Laatu syntyy yhdessä prosesseilla verkoilla ja verkoissa

Laatu - ts. missä määrin jokin täyttää kaikkien siihen liittyvien sidosryhmien tarpeet ja odotukset - syntyy käytännössä ihmisten ja muiden resurssien todellisella toiminnalla, erityisesti yhteistoiminnalla ja näiden suorityskyvyllä.

Organisaation resurssit ovat ”soluina” organisaatiota laajemmassa ”organismissa”. Menestyksekäs laadun toteutuminen edellyttää kaikkien osapuolten välistä Win/Win-vuorovaikutusvaihdantaa. Miten tällainen toiminta käytännössä organisoituu riippuu ratkaisevasti eri osapuolille transaktioista koituneista kustannuksista.

Organisaation resurssit suunnataan ja järjestetään prosessien kautta toimimaan yhdessä organisaation tavoitteiden toteuttamiseksi. Prosessien suorituskyky määrää organisaation tuloksellisuuden ja tehokkuuden. Prosessien kautta tapahtuvat kaikki organisaation ja sen sidosryhmien väliset kanssakäymiset.

Prosessi tarkoittaa reaaliaikaista ja ”luonnollista” toimintaa, tekemistä, tapahtumista, jne. Organisaatioissa toimijoina ovat ihmiset ja muut resurssit. Aina myös sidosryhmät ovat jollakin tavoin mukana organisaatioiden prosesseissa. Prosessi on reaalimaailman ilmiö. Luonnollisimmin prosessitoiminta ilmenee ihmisten ajattelussa ja puheessa.

Organisaation vaikuttavuuden ja tehokkuuden kannalta on keskeistä tasapaino prosessien (tapahtumisen) ja struktuurin (olevan toimintarakenteen) välillä.

Organisaatioissa tulee olla välttämätön määrä vaihtelevuutta (Requisite variety), jotta se pystyisi vastaamaan tarpeisiin ja odotuksiin ja myös uudistumaan. Nykyajan “Mp3-bisnesmaailmassa” vaihtelevuusvaatimukset jatkuvasti lisääntyvät kiihtyvällä tahdilla. Tällaisissa olosuhteissa ei voi enää pärjätä enää perinteisillä johtamis- ja laatumenettelyillä, esim. prosessien toimintoja ei voi hallita pelkästään rationaalisilla keinoilla.

Tehokasta toimintaa varten tarvitaan organisaatiossa täsmällistä ja suppeaa kieltä. Se kuitenkin lisää organisaation tietämättömyyttä ja vaarantaa liiketoiminnan uusiutumisen ja jatkuvuuden. Muutoksia varten tarvitaan kielen monipuolisuutta, joka voidaan saavuttaa vain kommunikoinnilla organisaation ulkopuolisissa, “vieraissa” ja monipuolisissa verkostoissa.

Perinteinen IT (Information technology) ei mahdollista liiketoimintatiedon hallintaa. Tarvitaan uusi IT-suuntaus (Interactive technology). Ratkaisuja tätä varten on toteutettavissa yksinkertaisesti, helposti ja halvalla sosiaalisella teknologialla (Web 2.0).

Prosessit, verkostot ja laatu vapauttavat organisaatiot ja ihmiset toimimaan luonnollisen hyvin ja iloisesti.

Lisää aiheesta oheisessa 12.2.2009 verkostoseminaarissa pidetystä esitelmämateriaalista (joka on pyydettäessä saatavissa tekijältä myös PowerPoint-muodossa).

Enemmän tietoa verkostoseminaarista ja sen esityksistä on Tieken sivuilla.

Osallistu keskusteluun aiheesta kommentoimalla.

Verkoilla Vanajavedellä 16.10.2008

Seitsemäs verkostoseminaari, ensimmäinen pääkaupunkiseudun ulkopuolella, järjestettiin Hämeenlinnassa Hämeen Ammattikorkeakoulun Wetterhoffin yksikön auditoriossa.



Wetterhoffin vuonna 1994 valmistunut rakennus siirtyy uuden Hämeenlinnan hallintorakennukseksi







Seminaarin avannut Hämeenlinnan kehitysjohtaja Aija Tuimala kertoi seuraavien vuosien haasteesta. Alueen kunnat ovat tiiviistäneet yhteistyötään verkostoitumalla jo vuosien ajan ja nyt on edessä kuntien yhdistyminen.







Johtajan tärkeimpiä ominaisuuksia tulevaisuudessa
ovat kokonaisuuksien hallinta ja kuuntelun taito, kyky saada ihmiset ilmaisemaan mielipiteensä ja yhdistää ne organisaation ohjaukseen.
Näin kiteytti koulutuspäällikkä Marita Lehikoinen HAUS-kehittämiskeskuksesta esityksensä











Verkot ovat nykyihmisille aito ympäristö, kertoi Hämeen AMK:n tutkimus- ja kehittämispäällikkö Leena Vainio.








Yrityksen ja oppilaitosen kehitysyhteistyö lähtee yrityksen kannalta puhtaasta voitontavoittelusta, paljasti kehitysjohtaja










Asiakkaat hyväksyvät kohdennetun mobiilin mainonnan ja tarjousten esittelyn, kun se perustuu heidän toiveisiinsa ja suostumukseensa, viestitti asiakkuusjohtaja

Nopeasti kehittyvällä telealalla ei palvelujen varmistaminen kaikkien käytettäväksi ole vielä niin kehittynyt kuin esimerkiksi esteettömyysajattelu rakennusalalla, todettiin esitystä seuranneessa keskustelussa.


Kiire, verkottumien ja mahdollisuus seurata ja osallistua netin kautta olivat keskustelun aiheena seminaarin jälkeisellä luennoitsijalounaalla,



Vasemmalta Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Hämeenlinnan toimintaryhmän vetäjä Riitta Hakulinen, Aija Tuimala, Marita Lehikoinen ja Suomen laatuyhdistyksen Osaamisen kehittämisen laatujaoksen puheenjohtaja Jukka O. Mattila.

Sosiaalisten verkostojen nettialustat, suosittuja muttei tuottavia

Sosiaalisten verkostojen netttialustat ovat suosittuja, mutta eivät kannattavia, kirjoittaa Bryant Urstadt Technology Review-lehdessä.

Sivustojen käyttäjät ovat kiinnostuneita ystäväpiiristään eivätkä lue mainoksia, joiden varaan sivustojen talous on rakennettu. Siinä nämä sivustot eroavat hakukoneista, joiden käyttäjistä merkittävä osa on etsimässä tiettyä tuotetta. He ovat lukevat myös tähän liittyviä mainoksia.

Ongelmaan on yritetty tarttua luomalla järjestelmiä, joiden kautta ystäväpiirille tiedotetaan ystävien hankinnoista ja saadaan ikäänkuin suositus tuotteesta. Facebook yritti tällaista kysymättä käyttäjien suostumusta, mutta joutui perääntymään. Nyt tarvitaan käyttäjien suostumus eikä sitä ole kovin monelta saatu.

Talousongelmien lisäksi sivustojen käyttäjien pelätään poistuvan, kun sivustosta tulee liian suosittu.

Alkuperäinen artikkeli löytyy tästä.
Lukeminen edellyttää maksutonta rekisteröitymistä.

Verkoilla, kulmittain

Jälleen toteutettiin verkostoseminaari ystävänpäivänä 14.2.2008, jolloin tarkoituksena oli tarkastella strategista verkostoitumista useista eri näkökulmista.

Seminaarin ohjelma ja esitelmämateriaalit

Verkoilla, bisnes mielessä 15.2.2007
Sopimista, palvelua ja yhteistyötä

Järjestimme jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme bisnesmielessä maksuttoman seminaarin, jossa valotettiin verkostojen kehittämistä ja kehitystä yhteistyön, kilpailukyvyn parantamisen ja taloudellisen menestyksen saavuttamisen näkökulmista.

Verkostoja syntyy toki itsestäänkin, mutta niitä luodaan myös tiettyjä tarkoituksia varten.
Tuotantoketju voi olla monipolvinen ja muodostaa verkoston, jonka alkupää ei välttämättä tiedä loppupään haasteista mitään, mutta hyvään lopputulokseen päästäkseen koko ketjun täytyy puhaltaa yhteen hiileen. Jonkun pitää hallita koko (alihankinta)ketju ja huolehtia sen toimivuudesta ja kehittämisestä. Jonkun pitää myös suunnitella ja sopia aikataulut, tehtävät, kustannukset ja vastuut - saada aikaan sopimuksia, jotka edistävät yhteistyötä eivätkä hankaloita sitä.
Ei vähäisiä haasteita, vai mitä?

Verkostossa voidaan oppia ja sen toimintatavoista voi ottaa oppia. Mitä tahansa ei kuitenkaan saa verkostoissakaan tehdä. Kilpailullekin on omat reunaehtonsa, jotka pitää tiedostaa jo verkostoa luodessaan. Parhaimmillaan verkostot voivat tuoda hyvinvointia ja hyötyä yrityksille ja julkiselle sektorille, mutta myös kansalaisille.
Kaikki voittavat, kuulostaa hienolta, eikö vain?

Puhujien esitysaineistolinkkejä löydät kutsusta ao. henkilöiden kohdilta.

Tutustu myös tilaisuudesta tehtyyn juttuun, jossa myös em. linkkejä.

Prosessien hallinnan kehittämistä verkostomaisesti

Olemme käynnistäneet verkoston, jossa on jäseniä useista suomalaisista pienistä ja suurista yrityksistä sekä julkisen sektorin organisaatioista. Tarkoituksemme on yhdessä vuorovaikutteisesti oppien kehittää menetelmiä liiketoimintaprosessien hallintaan, joita verkoston jäsenet voivat sitten käyttää hyväksi omissa organisaatioissaan liiketoimintaprosessiensa hallinnan kehittämisessä. Prosesseja pyritään kehittämään erityisesti strategialähtöisesti osana liiketoiminnan johtamista. Tutustu toimintaamme!

Sosiaalisen verkottumisen IT-ratkaisut jatkavat menestymistään

Olemme nyt jo tilanteessa, jossa blogit kilpailevat menestyksellisesti valtameedioiden kanssa. Blogosfääri kattaa kaiken inhimillisen toiminnan.

Myös yksittäisten organisaatioiden toiminnalle ja erityisesti johtamiselle blogit ja wikit avaavat aivan uusia ennen kokemattomia mahdollisuuksia.

Verkostojohtamiseen liittyvää

Insinöörijärjestöjen Puolustusasiain Työelin (IPATE) järjesti 28.4.2005 seminaarin, jossa esitettiin verkkoihin ja johtamiseen liittyviä näkökulmia sotilaiden, siviilijohtamisen ja tekniikan kautta.
Aineistoja:
http://personal.inet.fi/koti/sakari.ahvenainen/index/id113.htm

Systeemiälykkyydellä verkostoon laatua

Pohdiskeluni lähti liikkeelle siitä, kun jälleen etsiskelin verkosto- ja systeemikäsitteiden välisiä yhteyksiä. Sattumalta sain käsiini materiaalia aiheesta systeemiälykkyys (Systems Intelligence), jota ovat pohdiskelleet varsinkin Raimo Hämäläinen ja Esa Saarinen. Erityisesti luettavanani oli Mikko Martelan vielä julkaisematon teksti ”Systeemiälyni”. (En muuten kuitenkaan pidä tuosta käsitteestä systeemiäly, koska se tuo mieleen, että äly ikään kuin vain olisi jossain vapaana ja vaikuttavana oliona. Älykkyys on mielestäni kuvaavampi ilmaisu, koska se viittaa jonkun elävän olion tietynlaiseen ominaisuuteen.)

Systeemillä yleisesti tarkoitetaan jotain sellaista kokonaisuutta, joka on olemassa ja toimii osiensa vuorovaikutuksen kautta. Olemassaolo ja toiminta viittaavat jonkinlaiseen identiteettiin ja tarkoitukseen. Systeemissä on jonkinlaisia näkyviä tai näkymättömiä vuorovaikutusketjuja, eli yksi asia vaikuttaa toiseen jotenkin arvattavalla tai säännönmukaisella tavalla. Tältä pohjalta nähtynä verkosto ei välttämättä ole systeemi, mutta verkostossa voi olla systeemejä. Itse asiassa verkoston jokainen toimija voidaan ymmärtää systeeminä. Systeemiälykkyyden tutkijat pohtivat erityisesti sosiaalisia systeemejä, joissa inhimillisillä toimijoilla on merkittävä rooli. Kyseiset inhimilliset toimijat ovat osa systeemiä.

Älykkyys (intelligence) ilmaisee toimijan kykyä suoriutua vaativissa sekä myös uudenlaisissa ja arvaamattomissakin tilanteissa. Systeemiälykkyyden perusideana on pyrkiä vaikuttamaan toiminnan kautta (systeemi-interventio) systeemin myönteiseen kehittymiseen erityisesti tähtäämällä win / win –hyötyihin. Systeemiälykkyyden ei välttämättä tarvitse olla tietoista. Usein se on tiedostamatonta, eräänlaista herkistyneisyyttä.

Mikko Martela kiteyttää systeemiälykölle (systeemiälykkäälle toimijalle) seuraavia ominaispiirteitä:

• Kyky systeemien ja niiden rakenteiden näkemiseen ja hahmottamiseen (systeeminen herkkyys: systeemiajattelu ja systeemivaisto)
• Nähdä itsensä osana systeemejä Nähdä itsensä systeeminä
• Toimia systeemiälykkyyden aktualisoijana (systeemi-interventio)
• Toimia tavoitteenaan systeemien parantamiseksi (vahva usko muutoksen mahdollisuuteen)

Systeemiälykkyys näyttää olevan keskeinen mahdollisuus ja keino verkostojen laadun kehittämiseksi.

Verkostona toimijayhteisö, "Community of Practice"

Toimijayhteisö perustuu toiminta-ajatukseltaan Etienne Wengerin erinomaisiin "Community of Practice" -periaatteisiin. Aiheesta on kirjoitettu paljon esim. monilla Internetin sivuilla. Käsitteelle on myös olemassa monella tavoin sanoitettuja määritelmiä ja selityksiä. Valitettavasti tämä mielenkiintoinen ja hyödyllinen käsite on vaikea kääntää suomeksi eikä siitä myöskään ole paljoa kirjoitelty suomeksi.

Toimijayhteisö kokoaa yhteen jonkin yhteisen kiinnostuksen aiheen tutkijoita, käytännän toteuttajia, viranomaisia, harrastajia, jne., jotka ovat innostuneita jakamaan tietojaan ja yhteisesti oppimaan lisää tietoturvallisuuteen liittyvistä aiheista. Toimijaverkostot ovat yleisimmin täysin epävirallisia Pro-Am-verkostoja, joihin kuuluu sekä ammattilaisia että amatöörejä. Kuitenkin tällaisilla verkostoilla voi olla hyvin merkittäviä vaikutuksia yhteiskunnan kehittymisen kannalta.