Miten verkostoja johdetaan tai pitäisi johtaa
Tämä on kysymys, joka on noussut esille seminaareissamme. Tähän kysymykseen liittyy oleellisesti muita kysymyksiä verkostojen rakenteesta, verkostoista saatavista hyödyistä sekä verkostoihin ja verkostoissa vaikuttamisesta. Näihin perustavan laatuisiin kysymyksiin perehtymiseksi suosittelen aluksi ainakin seuraavia lähteitä:
Näillä molemmilla on kirjoituksissaan runsaasti esimerkkejä kaikenlaisista verkostoista ja niiden ominaisuuksista. Verkostojahan on runsaasti ja monenlaisia. Samoin niistä ollaan monenlaista mieltä. Minä olen mieltynyt käsityksiin, että verkostot ovat itsestään syntyneitä, itsestään kehittyviä ja itsestään ohjautuvia. Aitoja verkostoja ei siten voi kukaan yksittäinen toimija johtaa. Kylläkin verkostoissa voidaan vaikuttaa, ja jokaisella verkoston toimijalla on omat vaikuttamisominaisuutensa. Verkoston kehittymisessä on merkittävää, miten erilaiset valtavoimat ja –suhteet ja kommunikaatiomahdollisuudet vaikuttavat. On hyvin uskottavaa, että emme edes tiedä, mitä kaikkia toimijoita meidän verkostoissamme on. Verkostoissammehan on (tai voi olla?) aina mukana myös terroristeja.
- Albert-Laszlo Barabasi: Linked: The New Science of Networks. Tästä kirjasta on esittelynä James Brodyn review ja Suomennetun teoksen, Linkit Verkostojen uusi teoria, esittely.
- Valdis Krebs, joka on kirjoituksissaan pohtinut verkostojen rakennetta ja niissä vaikuttamista.
Näillä molemmilla on kirjoituksissaan runsaasti esimerkkejä kaikenlaisista verkostoista ja niiden ominaisuuksista. Verkostojahan on runsaasti ja monenlaisia. Samoin niistä ollaan monenlaista mieltä. Minä olen mieltynyt käsityksiin, että verkostot ovat itsestään syntyneitä, itsestään kehittyviä ja itsestään ohjautuvia. Aitoja verkostoja ei siten voi kukaan yksittäinen toimija johtaa. Kylläkin verkostoissa voidaan vaikuttaa, ja jokaisella verkoston toimijalla on omat vaikuttamisominaisuutensa. Verkoston kehittymisessä on merkittävää, miten erilaiset valtavoimat ja –suhteet ja kommunikaatiomahdollisuudet vaikuttavat. On hyvin uskottavaa, että emme edes tiedä, mitä kaikkia toimijoita meidän verkostoissamme on. Verkostoissammehan on (tai voi olla?) aina mukana myös terroristeja.
Kirjoitti Juhani Anttila | 05:57
5 kommenttia:
Barabasin ikävän luettelomainen "kirja" ei oikeastaan käsittele verkostoja vaan nimensä mukaan linkkejä ja linkistöjen topologioita.
Lauri Gröhn
yrittäjä, Innopoli
www.synestesia.com
Jos Barabasi:n kirjaan on uskomista, tällainen aito scale-free network, joka pohjautuu hubeihin on myös mukavalla tavalla lähes immuuni satunnaisille virheille verkostossa. Esim. koko Internet ei kaadu, jos joku satunnainen kytkin menee alas.
Barabasi tosin identifioi akilleen kantapääksi nämä keskeiset verkoston hubit, jotka juuri tekevät verkostosta kestävän satunnaisia ongelmia kohtaan. Jos lähes kaikki keskeiset hubit vedetään hetkellisesti kerralla alas, koko verkosto hajoaa.
Onko tämän tyyppinen scale-free pohjainen bisnesverkosto mahdollista hajoittaa vastaavasti identifioimalla ja tuhoamalla hubit? Voiko kilpailija, joka kokee jonkin bisnesverkoston haitalliseksi toiminnalleen, hajoittaa sen? Miten? Tämä ei välttämättä ole realistinen uhka, mutta voinee sitäkin pohtia yhtenä.
Ei Barabasi anna mitään mielenkiintoista hyödynnettävää liittyen inhimillisiin verkostoihin. Ja teknisiin
verkkoihin hän tarjoaa kättä pidempää lähinnä vain
verkkojen tutkijoille. Hyödytön ylimainostettu kirja,
jota en suosittele kenellekään. LG
"Linked" on hyvin yleinen, kuten Lauri Gröhn totesi. Koska tällä foorumilla ei ole toistaiseksi (?) parempaa lähdettä verkkoihin, viittaan omaan artikkeliini, jossa Linked- kirjaa on esitely ja kommentoitu muutaman sivun verran parin vuoden takaa:
http://personal.inet.fi/koti/sakari.ahvenainen/index/linked4.pdf
Terv. Saku
ps. Mitenkähän wed- sivu linkitetään artikkelissa?
Mutta siitä verkkojen johtamisesta. En yritä tässä esittää tyhjentävästi asiaa, vaan tuoda esille muutaman asian, jotta saadaan keskustelu vauhtiin.
1. Hierarkia on vertikaalinen rakenne: alainen - esimies - esimiehen esimies jne. Verkko on keskeisesti horisonttaalinen rakenne: esimies (yritys A) - esimies (yritys B) - esimies (yritys C). Tästä seuraa, että verkkoa ei voi johtaa käskemällä, koska käskyvaltasuhdetta ei ole.
2. Verkko on siis yhteistoimintaa, joten kysymys muuttuu muotoon: Miten yhteistoimintaa harjoitetaan? Tai: Miten luodaan organisaatioiden yhteisnäkemys, joka vaikuttaa maailmaan?
3. Verkko on keskeisesti tiedon jakamista, etenkin horisonttaalisesti, joten kysymys muuttuu muotoon: Miten tietoa jaetaan organisaatioiden kesken?
4. Johtaminen on yhteisiä päämääriä ja organisaation tehokkuutta. Joten: Verkon tehokkuudesta
Verkon voima riippuu sen hyvästä kyvystä toimia neljällä tasolla: (1) Organisaatiotaso (vähän hierarkia ja paljon itsemääräämisoikeutta), (2) doktriini (syy yhteistoimintaa, toimintaidea), (3) teknologia (laaja tiedonsiirtokapasiteetti), ja (4) sosiaalinen taso (keskinäinen lojaliteetti ja luottamus). Tasot vaikuttavat toisiinsa.
Suuri haaste verkossa on lisäksi se, että pitää tuntea muiden toimijoiden tavoitteet, strategiat jne. Vain tuntemalla muiden verkossa toimivien intressit ja toimintalogiikan on mahdollista vaikuttaa niihin. Tiedon kerääminen, tieto tiedosta (metatieto), on tässä mielessä verkottuneen toiminnan ensi edellytys.
Täysin kytketyn verkon toiminta vaatii korkeampaa keskinäistä luottamusta jäsenten välillä kuin esim. hierarkia. Tämä sosiaalinen taso säilyy tärkeänä myös verkkoaikakaudella
5. Vastaavasti tehottomuutta aiheuttavat ja johtamista vaikeuttavat verkon pullonkaulat, joina voidaan nähdä:
- keinotekoisuus (verkosta tulee itsetarkoitus)
- toimijoiden, organisaatioiden ja niiden prosessien yhteensopimattomuus
- eristäytyminen sisäisiin asioihin
- tietojen pihtaaminen
- luottamuksen puute (pahimpia mahdollisia pullonkauloja)
- yhteisten sääntöjen kunnioituksen puute
- yhteisten näkemysten ymmärryksen puute
- sitoutuneisuuden puute
- verkkoon tuodun lisäarvon (resurssien) vähäisyys
- kykenemättömyys oppimiseen
- keskustelufoorumien epäaktiivisuus tai puute ja
- epäselvä työnjako.
Em. luettelo asettaa myös merkittäviä vaatimuksia verkkoajan johtajille.
Em. asioissa lähteenä ovat toimineet mm. Prof. Markku Sotarauta ja informaatiosodankäynnin tutkijat Arquilla & Ronfeldt.
Terv. Sakari Ahvenainen
Lähetä kommentti
<< Paluu takaisin