Strateginen verkostoituminen

Tämä on organisaatioiden ja yksilöiden välisen strategisen verkostoitumisen blogi. Tällä blogilla pyritään edistämään strategista verkostoitumista ja siihen liittyvien ajatusten, periaatteiden ja keinojen pohdiskelua ja levittämistä. This is a Finnish weblog for promoting strategic (Stra) networking (Ve) between individuals and organizations. The main language we are using is Finnish but we appreciate comments and contributions also in English or in any other language.

torstaina, tammikuuta 27, 2005

Käsitteisiin tarvittaisiin selkeyttä!

Verkostoaihetta tuntuu häiritsevän, että aiheen peruskäsitteistökään ei ole vakiintunut. Puhutaan verkoista ja verkostoista, jotka monet ymmärtävät täysin synonyymeinä. Mitä sitten tarkoittaa klusteri? Onko olemassa jo jokin valmis sanasto- tai käsitteistöviite, jota voitaisiin hyödyntää?

Tiedän, että sanasto- ja määritelmäpohdiskelu on hyvinkin pitkäveteistä ja aikaa vievää (olen ollut mukana joissakin kansainvälisissä sanastotöissä!). Ja lisäksi monet pitävät sitä turhauttavana. Kuitenkin - vakaa käsitykseni on - että jos käytettävät sanalliset ilmaisut sekä niihin liittyvät käsitteet ja niiden määritelmät eivät ole selkeitä, ei myöskään ajatusten vaihto ole tehokkaasti ymmärrettävää - vaikkakin se kuitenkin voi olla hauskaa.

Olen itselleni määritellyt em. käsitteet yksinkertaisesti. Minulle verkko on kuvio (graafi), rakenne, tms., jossa on solmukohtia ja näitä yhdistäviä viivoja, lankoja, yhteyksiä, tms. Ihmisten ja organisaatioiden toimintaan liittyen verkon solmut ovat juuri näitä toimijoita ja viivat kuvaavat vuorovaikutussuhteita ja -toimintoja. Verkosto on sitten "verkkojen verkko". Yleensähän tunnutaan käytännössä käytettävän ensisijaisesti verkostosanaa. Tämä johtunee siitä, että me kaikki olemme aina mukana useassa verkossa, ja siksi verkostosana on parhaiten tilannetta kuvaava.

Klusterikäsitteen olen itse oppinut joissakin kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspoliittisissa hankkeissa. Sillä on tarkoitettu yritysryvästä tai muuta yhteenliittymää, joka tuo tunnistettavia hyötyjä yhteenliittymän yrityksille. Tällaisia klustereita ovat mm. metsä-, elektroniikka-, rakennus-, ja hyvinvointiklusteri. Klusteri ja verkostokäsitteiden käyttö on kuitenkin ollut sekavaa ja ristiriitaista. Klusterissa on mukana myös kilpailevia yrityksiä, joten klusterin joidenkin osa-alueitten väliset yhteydet voivat olla varsin heikkoja tai jopa sumeita (vrt. kartellikeskustelu). Onko siis klusteri jonkinlainen "höllä" verkosto?

keskiviikkona, tammikuuta 26, 2005

Miten verkostoja johdetaan tai pitäisi johtaa

Tämä on kysymys, joka on noussut esille seminaareissamme. Tähän kysymykseen liittyy oleellisesti muita kysymyksiä verkostojen rakenteesta, verkostoista saatavista hyödyistä sekä verkostoihin ja verkostoissa vaikuttamisesta. Näihin perustavan laatuisiin kysymyksiin perehtymiseksi suosittelen aluksi ainakin seuraavia lähteitä:
  • Albert-Laszlo Barabasi: Linked: The New Science of Networks. Tästä kirjasta on esittelynä James Brodyn review ja Suomennetun teoksen, Linkit Verkostojen uusi teoria, esittely.
  • Valdis Krebs, joka on kirjoituksissaan pohtinut verkostojen rakennetta ja niissä vaikuttamista.

Näillä molemmilla on kirjoituksissaan runsaasti esimerkkejä kaikenlaisista verkostoista ja niiden ominaisuuksista. Verkostojahan on runsaasti ja monenlaisia. Samoin niistä ollaan monenlaista mieltä. Minä olen mieltynyt käsityksiin, että verkostot ovat itsestään syntyneitä, itsestään kehittyviä ja itsestään ohjautuvia. Aitoja verkostoja ei siten voi kukaan yksittäinen toimija johtaa. Kylläkin verkostoissa voidaan vaikuttaa, ja jokaisella verkoston toimijalla on omat vaikuttamisominaisuutensa. Verkoston kehittymisessä on merkittävää, miten erilaiset valtavoimat ja –suhteet ja kommunikaatiomahdollisuudet vaikuttavat. On hyvin uskottavaa, että emme edes tiedä, mitä kaikkia toimijoita meidän verkostoissamme on. Verkostoissammehan on (tai voi olla?) aina mukana myös terroristeja.

Seminaari "Verkoilla ..."

Tänään meillä oli koko aamupäivän kestävä kolmas strategisen verkostoitumisen seminaari. Vantaan kaupunki oli erinomaisella tavalla järjestänyt meille mielenkiintoiset ja teemamme mukaiset puitteet. Heiltä oli myös vahva panos tilaisuuden asiaohjelmassa. Kiitokset Vantaan kaupungin edustajille! Tällä kertaa seminaariotsikkomme oli lupaava:

Verkoilla... 2005-01-26 Yrityspalvelukeskus Leija, Vantaa

Seminaarin kohteena olivat yritykset ja yhteisöt, jotka muodostavat monenlaisia verkostoja. Syntyykö eri toimialoilla toimivien yritysten (myös kilpailevien) muodostamien alueellisten kokonaisuuksien sisällä verkostoja, joita esim. yhteiskuntasuunnittelulla voidaan edistää ja tukea? Kun kotimaa ei riitä, niin sitten edessä on kova maailma, jossa verkottuminen ja yhteistyö voi olla taloudellisesti ja henkisesti antoisaa, jopa välttämätöntä. Verkostoituminen kuitenkin edellyttää kykyä toimia tehokkaasti globaaleissa verkostoissa. Miten niitä rakennetaan ja minkälaisia kykyjä tarvitaan? Löytyykö tutkimuksesta vastauksia näihin kysymyksiin? Verkottuminen on mahdollistanut keskittymisen omaan ydinosaamiseen. Mitä se antaa ihmiselle? Kapenevatko näkökulmat? Luovatko verkostotyökalut uusia paineita? Näitä kysymyksiä käsiteltiin eri näkökulmista eri alustajien toimesta:
- Avaus tilaisuuteen ja aiheeseen, Raimo Koskenkanto, raimo.koskenkanto@vantaa.fi, Vantaan kaupunki, Vantaan kaupunki
- Aviapolis-alueen verkottumismalli, Leea Markkula-Heilamo, leea.markkula-heilamo@vantaa.fi, Vantaan kaupunki
- Verkostotyöskentely aluekehityksessä, Heikki Kukkonen, heikki.kukkonen@hut.fi,
Teknillinen korkeakoulu, Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu
- Virtuaaliorganisaatiot kansainvälisissä verkostoissa, Martin Ollus, martin.ollus@vtt.fi,
VTT Industrial Systems
- Sosiaalisen verkottumisen mahdollisuudet ja työkalut, Teemu Arina, teemu.arina@dicole.fi, Ionstream Oy/Dicole
- Osaamisen jakaminen verkostoissa, Jiri Lallimo, jiri.lallimo@helsinki.fi, Helsingin yliopisto, Psykologian laitos

Yleisenä tausta-aineistoina seminaaria varten on:
-
Aviapolis, uusi kaupunki Vantaan kaupungin keskellä.
- ECOLEAD : European Collaborative Networked Organisations Leadership Initiative

Tilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua alustajien aiheista – ja jälleen lyhyt aikamme osoittautui riittämättömäksi. Myös useita kysymyksiä oli meille järjestäjille esitetty jo etukäteen. Näitäkään ei ollut mahdollista syvällisesti käsitellä. Keskustelua tämän seminaarin kysymyksistä ja tulevista vastaavista mahdollisuuksista voidaankin nyt jatkaa tämän blogin puitteissa.

sunnuntai, tammikuuta 23, 2005

Mikä ihmeen blogi ja miksi?

Blogi (tai pidemmin ilmaistuna weblogi) on yksinkertainen, helppokäyttöinen ja halpa (itse asiassa ilmainen) uusimpien tietotekniikan innovaatioiden mahdollistama Internetissä tapahtuva sosiaalisen kommunikoinnin ratkaisu. Se on verkossa julkaistava päiväkirja tai yhteisöllinen kirjoitus, jossa kirjoittajat kertovat tapahtumista, omista ajatuksistaan ja mieltymyksistään. Blogiin normaalisti sisältyy linkkejä kirjoittajan kiinnostavina pitämiin muihin Internetin sivustoihin, joita blogissa kommentoidaan. Myös muut voivat kommentoida blogin tietoja. Blogitekstit ja kommentit säilytetään arkistossa.

Blogi on varsin uusi käsite, mutta hyvin lyhyessä ajassa niiden merkitys on noussut erittäin suureksi maailmanlaajuisesti. Ne jo hätyyttelevät suurten kansainvälisten meediatalojen johtavaa asemaa viestinnässä. Yksityiset ihmiset, ryhmät ja organisaatiot ovat tulleet hyvin kiinnostuneiksi blogeista ja niiden käytöstä. Juuri muutama päivä sitten Time -lehti uutisoi, että blogi-käsitteen määritelmä on ollut vuonna 2004 kaikkein haetuin asia amerkkalaisesta Merriam-Webster.com -sanakirjasta. Samalla lehti myös kokoaa kymmenen oleellista asiaa, jotka on tähän mennessä opittu blogien käytöstä. Näihin sisältyy niin hyviä kuin kielteisiäkin piirteitä:
http://www.time.com/time/personoftheyear/2004/poymoments.html
Blogit alkavat saada käyttäjiensä inhimillisiä piirteitä. Mutta sitähän juuri on aito sosiaalinen kommunikaatio!

lauantaina, tammikuuta 22, 2005

Seminaarimateriaalia 18.9.2003 ja 25.3.2004

Jo kahden ensimmäisen verkostoseminaarin puhujien luentoaineisto antaa laajan katsauksen strategista verkostoitumista koskeviin ajatuksiin, periaatteisiin, keinoihin, toiminnan alueisiin ja kysymyksiin. Materiaalit antavat myös mahdollisuuksia uusiin tarkastelunäkökulmiin ja -suuntauksiin.

Tässä on linkit puhujien käyttämiin ja jakamiin aineistoihin:

Verkostostrategiaseminaari 2003-09-18

Sakari Ahvenainen, Rakenteiden näkökulma (ppt, 4 sivua)
Juhani Anttila, Strategiset verkostot laadun näkökulmasta (pdf, 11 sivua)
Kirsimarja Blomqvist, Luottamus verkostostrategiassa (pdf, 8 sivua)
Liisa Horelli, Arkielämän strategisista verkostoista (pdf, 19 sivua)
Simo Luiro, Liiketoimintaverkostot alihankinnassa (pdf, 9 sivua)
Ritva Valo, Verkostostrategia Myyrmäen aluekeskuksen kehittämisessä (ppt, 14 sivua)

Verkoston vallassa 2004-03-25

Anttila ja Blomqvist, pdf, 15 sivua.
Arina, pdf, 7 sivua.
Laulajainen, Word-dokumentti, 11 sivua.
Salminen, ppt, 7 sivua.
Viherä, ppt, 7 sivua.

Miksi StraVe?

Strategisen verkostoitumisen blogin juuret ovat loppukesässä 2003, kun kolmen organisaation edustajat, Marita Lehikoinen, marita.lehikoinen@vantaa.fi Laatukeskuksen Julkisten palvelujen laatujaos, Juhani Anttila, juhani.anttila@telecon.fi Laatukeskuksen Julkisten palvelujen laatujaos, Matti Leskinen, matti.leskinen@csc.fi Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja Veli Riekki, veli.riekki@tieke.fi TIEKEn IT Klusteri sattuivat tapaamaan ja keskustelemaan aiheesta. Lyhyen keskustelun ja suunnittelun pohjalta päätettiin toteuttaa yleinen ja ilmainen puolen päivän seminaari aiheestamme:

Verkostostrategiaseminaari 2003-09-18, Nokia Research Center, Helsinki

Tilaisuudessa käsiteltiin strategisten verkostojen elinjakson hallitsemiseen liittyviä asioita tavoitteena on oppia luomaan verkostostrategioita / strategisia verkostoja tarkastelemalla käytännön esimerkkejä rakenteiden, luottamuksen ja laadun näkökulmista. Erityisesti pohdittiin kysymyksiä: Onko verkostojohtaminen jokin uusi johtamislaji? Miten prosessiverkostoa hallitaan, jos kaikki toimijat eivät ole "omasta talosta"? Miten verkostostrategia vastaa tulevaisuuden kilpailukykytarpeita? Miten hyödyntää yrityksen sisäinen verkosto, tekemisessä tai oppimisessa? Miten pysyn verkostossa? Puhujina eri aiheista seminaarissa olivat:

Tilaisuus saavutti valtaisan yleisömenestyksen, sen aikana verkotuttiin henkilökohtaisesti ja käytiin kiinnostavia keskusteluja. Saatujen myönteisten palautteiden ja uusien ideoiden perusteella päätettiin saman kolmen hengen tiimin toimesta järjestää toinenkin vastaavanlainen seminaari:

Verkoston vallassa 2004-03-25, TeliaSonera Finland, Helsinki

Lähtökohtana tälle seminaarille oli, että meillä on itse kullakin useita verkostoja, joihin kuulumme, esim. henkilökohtainen lähiverkosto, yleisemmät sosiaaliset verkostot ja bisnesverkostot. Joihinkin kuulumme automaattisesti ja toisiin haluamme itse mukaan, koska niistä on meille henkilökohtaista hyötyä. Verkottuminen on muuttanut peruuttamattomasti toimintalogiikkaa ja kilpailuympäristöä. Tästä seuraa se, että on strateginen päätös, ketkä kuuluvat sidosryhmäverkostoon ja miten niiden suhteen toimitaan. Verkottuminen on mahdollistanut keskittymisen omaan ydinosaamiseen. Verkosto voi toimia alihankkijana, tiedonlähteenä, kysynnän tasaajana ja myös markkinointikanavana. Puhujat ja käsitellyt aiheet seminaarissa olivat:

Jälleen tilaisuutemme onnistui erinomaisesti ja osanottajien palautteet kannustivat kolmanteen vastaavanlaiseen tilaisuuteemme 26.1.2005, johon tällä kertaa Vantaan kaupunki lupautui isäntäorganisaatioksi: Verkoilla… http://www.tieke.fi/semi050126 . Tämäkin tuleva tilaisuutemme on jo ”loppuunmyyty”.

Olemme vapaaehtoistiimimme toimesta talkoohengessä saaneet aikaan kolme merkittävää tilaisuutta. Näiden kolmen verkostoseminaarin tekemisen ja toteuttamisen aikana on perustiimillemme tullut selväksi aiheemme merkityksellisyys, ajankohtaisuus ja kiinnostavuus. Samalla itse asiassa olemme jo myös synnyttäneet laajan verkoston ihmisiä ja organisaatioita, jotka itse aktiivisesti ja omissa verkostoissaan toimivat ja kehittävät strategista verkostoitumista ja siihen liittyviä ratkaisumalleja. Tiimimme tilannetta tarkastelevassa tapaamisessamme 14.1.2005 panimme alulle neljännen seminaarin suunnittelun. Tilaisuus tulisi tapahtumaan joskus ensi syksynä, esim. lokakuussa 2005. Samalla keskustelimme muista mahdollisista toimintamuodoista. Erityisesti tulivat esille weblogit, joiden merkitys verkostoitumisen ja viestinnän alueella on noussut maailmanlaajuisesti erittäin merkittäväksi. Tiimin yksinkertainen ja nopea päätös oli, että luodaan oma strategisen verkostoitumisen blogi ja minut velvoitettiin siinä ”blogimestariksi”.

Tässä me nyt sitten olemme!

torstaina, tammikuuta 20, 2005

Uusi mahdollisuus verkostoitumiseen syntynyt!

Tänään aamutuimaan käytin varttitunnin tämän uuden blogin luomiseksi. Palaan seuraavassa kirjoituksessani tarkemmin kertomaan, miksi ja mikä on tämän StraVe-blogin taustahistoria.